Taloudellisesti tehokkaampaa sää- ja ilmastoriskien hallintaa Suomessa

Sää- ja ilmastoriskit vaikuttavat olennaisesti yhteiskuntamme toimintaan ja ilmastonmuutoskeskustelun myötä niiden hallinta on enenevässä määrin esillä. Yhteiskunnan sopeutumisen kannalta joustavat (robustit) riskienhallinta- ja sopeutumistoimet on tärkeä tunnistaa ja toimeenpanna. Toimet voivat vähentää sää- ja ilmastoriskiä, lisätä niihin varautumista, sopeutumista ja niistä toipumista. Riskienhallinta ja sopeutumistoimia suunniteltaessa, arvioitaessa ja valittaessa tulisi entistä paremmin huomioida niiden taloudellinen tehokkuus. Taloudellisen tehokkuuden määrittämiseen on olemassa useita erilaisia analyysimenetelmiä, mutta niiden käyttö päätöksenteossa Suomessa on vielä verrattain harvinaista. Tämä raportti on ensimmäinen esitys eri taloudellisten analyysimenetelmien käytöstä ja soveltuvuudesta sää- ja ilmastoriskien hallinta- ja sopeutumistoimien arviointiin Suomessa. Aluksi raportissa esitellään lyhyesti mitä sää- ja ilmastoriskien hallinnalla tarkoitetaan ja miten eri riskienhallinta- ja sopeutumistoimet voidaan jaotella. Tämän jälkeen esitellään kuusi päätöksentekoa tukevaa taloudellista analyysimenetelmää ja selvitetään, niiden nykyistä käyttöä ja mahdollisuuksia Suomen olosuhteissa. Lisäksi raportissa esitetään yhteiskunnallinen kustannus-hyötyanalyysi vuoden 2013 sähkömarkkinalain uudistuksesta sekä neljä kaupunkien sopeutumistoimien kustannusten arviointiin kehitettyä työkalua. Lopuksi esitetään suosituksia siitä, kuinka joustavat ja kustannustehokkaat sää- ilmastoriskien hallintatoimet saataisiin tunnistettua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä tapahtuu muun muassa 1) kohdentamalla resursseja sää- ja ilmastoriskien hallintatoimien kattavan taloudellisen analyysin tekoon, erityisesti mittavissa investoinneissa 2) kehittämällä työkaluja toimien kustannusten ja hyötyjen sekä riskien vaikutusten arviointiin, sekä 3) luomalla ohjeet sää- ja ilmastoriskien hallintakeinojen ja ilmastonmuutoksen sopeutumiskeinojen taloudellisten arviointien tekoon ja arviointien tarkkuuden parantamiseen. Raportti on toteutettu osana ELASTINEN-hanketta, joka tuotti tietoa ja etsi ratkaisuja, jotka vahvistavat eri toimialojen kykyä arvioida ja hallita sää- ja ilmastoriskejä sekä sopeutua muuttuvaan ilmastoon

Ilmastonmuutos pääkaupunkiseudulla

Ilmasto on jo muuttunut ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena. Ilmastomalleihin perustuvien arvioiden mukaan lämpeneminen jatkuu ja sen suuruus ja vaikutukset riippuvat päästöjen määrän kehityksestä eli niiden rajoittamisen tehokkuudesta. Koska ilmakehään jo tähän mennessä päässeet kasvihuonekaasupäästöt vaikuttavat siellä vielä vuosikymmeniä, muuttuviin olosuhteisiin varautuminen esimerkiksi kaupungeissa on joka tapauksessa välttämätöntä. Tuoreimpien arvioiden mukaan pääkaupunkiseudun ilmasto lämpenee kaikkina vuodenaikoina, talvella enemmän kuin kesällä. Mikäli päästöjen hillinnässä onnistutaan tyydyttävästi, vuoteen 2100 mennessä tammikuun keskilämpötila on arvioiden mukaan reilut 5°C korkeampi kuin nykyään, ja vastaavasti heinäkuussa ero on noin 3°C. Äärimmäisen alhaiset lämpötilat harvinaistuvat voimakkaasti. Vuorokauden korkeimmat lämpötilat kesäisin kohoavat samaa tahtia keskilämpötilan kohoamisen kanssa. Talvella sataa selvästi nykyistä enemmän ja aurinkoa nähdään harvemmin. Keskimääräiset ja suurimmat sademäärät sekä sadepäivien määrä kasvavat. Kesällä rankkasateiden arvioidaan voimistuvan runsaat 10 % sadassa vuodessa. 1900-luvun loppuvuosikymmeninä noin kerran 20 vuodessa havaittu rankkasade koetaan 2000-luvun lopulla hiukan useammin kuin kerran kymmenessä vuodessa, ja kerran sadassa vuodessa esiintynyt rankkasade noin kerran 30 vuodessa. Keskimääräiset tuulen voimakkuudet pysyvät likimain ennallaan. Merenpinnan keskimääräinen korkeus Helsingin edustalla noussee muutamia kymmeniä senttimetrejä. Merellä jäät keskimäärin ohenevat ja jään pinta-ala pienentyy. Kuitenkin yksittäisiä runsasjäisiäkin talvia esiintyy vielä lähivuosikymmeninä. Vaikka ilmastonmuutoksen vaikutuksista osan voidaan ajatella olevan Suomessa suotuisia (lämmitystarpeen pieneneminen, pidempi kasvukausi), maailmanlaajuisesti suurin osa vaikutuksista on ihmiskunnan ja maapallon eliöstön kannalta erittäin epäsuotuisia (entistä voimakkaammat äärisääilmiöt, kuivuus, nälänhätä, pakolaisuus). Koska päästöt eivät tunne valtakuntien rajoja, päästöjen hillinnästä on sovittava kansainvälisesti. Kansainvälisistä sopimuksista tuorein on Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015, jota tarkastellaan myös lyhyesti tässä raportissa. Tähän raporttiin on koostettu viimeisin tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista pääkaupunkiseudulla perustuen IPCC:n 5. arviointiraportin RCP-kasvihuone-kaasupäästöskenaarioihin. Raportti siten päivittää aiempia pääkaupunki-seudulle tehtyjä vastaavia arviointeja

Exploring the Role of Weather and Forest Management on Nutrient Export in Boreal Forested Catchments Using Spatially Distributed Model

Weather-driven hydrological variability and forest management influence the nutrient export from terrestrial to aquatic systems. We quantified the effect and range of variation in total nitrogen and phosphorus export in Vehka-Kuonanjärvi catchment located in southeastern Finland. A distributed model NutSpaFHy was used with varying weather scenarios (compiled from observed extreme years of dry, wet and wet & mild) and forest management scenarios (including no additional management and intensive clear-cutting of all mature stands in the existing forest structure). Nutrient exports by scenario combinations were compared to modeled baseline export in observed weather. The results showed that the increase in nutrient export by wet & mild weather (over 55%) exceeded the increase caused by the clear-cutting scenario (23 %). Dry weather decreased the exports to tenth of the baseline, which was per hectare 2.22 kg for N, 0.08 kg for P). The results suggest that in future maintaining a good ecological status in aquatic systems can be challenging if extreme wet years with mild winters occur more frequently. Certain catchment characteristics, e.g., deciduous tree percentage, open area percentage and site fertility, influence the export increase induced by the extreme weather. Hotspot analysis enabled identifying areas with currently high nutrient export and areas with high increase induced by the extreme weather. This helps targeting water protection efficiently

Exploring the Role of Weather and Forest Management on Nutrient Export in Boreal Forested Catchments Using Spatially Distributed Model

Weather-driven hydrological variability and forest management influence the nutrient export from terrestrial to aquatic systems. We quantified the effect and range of variation in total nitrogen and phosphorus export in Vehka-Kuonanjärvi catchment located in southeastern Finland. A distributed model NutSpaFHy was used with varying weather scenarios (compiled from observed extreme years of dry, wet and wet & mild) and forest management scenarios (including no additional management and intensive clear-cutting of all mature stands in the existing forest structure). Nutrient exports by scenario combinations were compared to modeled baseline export in observed weather. The results showed that the increase in nutrient export by wet & mild weather (over 55%) exceeded the increase caused by the clear-cutting scenario (23 %). Dry weather decreased the exports to tenth of the baseline, which was per hectare 2.22 kg for N, 0.08 kg for P). The results suggest that in future maintaining a good ecological status in aquatic systems can be challenging if extreme wet years with mild winters occur more frequently. Certain catchment characteristics, e.g., deciduous tree percentage, open area percentage and site fertility, influence the export increase induced by the extreme weather. Hotspot analysis enabled identifying areas with currently high nutrient export and areas with high increase induced by the extreme weather. This helps targeting water protection efficiently